perjantai 27. kesäkuuta 2014

Tulsa, OK

St. Lousista ihmenelikkomme suuntasi nokan lounaaseen. Alkuperäiseen suunnitelmaan seuraavaksi pysähtymispaikaksi oli merkitty Springfield (Simpsonien kotikaupunki 50% mahdollisuudella!). Matkan alkupäässä ajoimme läpi parista isommasta kylästä, Rolla ja Lebanon, jotka ovat kaiketi joskus olleet tärkeitä pysähdyspaikkoja tien 66 varrella. Nykyään paikat olivat täyttyneet toinen toistaan halvemmista burgerimestoista ja suurien ketjujen ravintoloista, jotka yrittivät saada osansa läpikulkevan liikenteen rahavirrasta. Kyllähän sitä piti sitten itsekin muutama dolsu tilittää Lebanonin Hardee'siin ja otin jotain uppopaistettuja kananpaloja vaihtarina. Ajaminen sujui niinkin sutjakkaasti, että Springfieldiin päästyämme päätimme jalkautua vain hetkeksi


ja jatkaa ajamista aina Tulsaan asti, mikäli paukkuja riittää. Jahas, nyt kun ajaminen tuli puheeksi, otetaanpa tähän väliin pari sanaa autostamme:

Taitamme matkaa pakasta vedetyllä, mustanpuhuvalla Ford Explorerillä. Auto on vielä kokoluokkaa suurempi kuin millä matka oli tarkoitus ajaa, joten laukut menee takakonttiin heittämällä ja jokaisella kyydissäolijalla on ruhtinaallisesti tilaa. Varustetaso on huima ja kaikki toimii sähköllä, kuinkas muutenkaan. Vielä päivien jälkeenkin löytyy uusia nappeja ja ajamista helpottavia varusteita, joten jopa kuski voidaan laskea matkustajaksi tässä aluksessa.

Ylitimme Oklahoman osavaltion rajan myöhään tiistai-iltana. Horisontissa näkyi tummanpuhuvia pilviä ja kohta saimmekin ihastella salamointia kaukana jossain. Hetken ajettuamme alkoi sataa niin kovaa, että vauhti oli tiputettava puoleen sallitusta. Tielle oli nopeasti syntynyt suuria lätäköitä ja auto alkoi huojua tuulen voimasta. Rystyset valkosina pidin ratista kiinni muutaman mailin ajan kunnes sade ja tuuli lakkasi yllättäen kokonaan. Luulimme selviytyneemme myrskystä, kun yhtäkkiä salama iski aivan viereemme pellolle. Auto tärähti ja jokaisella taisi hetkellisesti sydän pysähtyä. Olimmekin myrskyn silmässä. Hetken aikaa autossa oli melko hiljaista, mutta tilanteesta selvittiin ja hengittäminen/keskustelu oli taas mahdollista hetkeä myöhemmin. Ajaminen jatkui ja näkyvyys oli hyvä lautasen kokoisilla silmillä.

Saavuimme Tulsaan hieman ennen puoltayötä. Matkan aikana olimme tsekanneet majoitusvaihtoehtoja ja päädyimme kurvaamaan vanhan tutun Howard Johnsonin pihaan. Huonevaraukset hoidettiin ilta-aikaan talon sivussa olevasta luukusta, jossa väsyneen näköinen vanha mies oli valmis palvelemaan meitä matkan uuvuttamia finskejä. Huonediili hoidettiin pikaisesti edulliseen $60 hintaan ja purettuamme laukut huoneisiin ei unta tarvinnut kauaa odotella. Matkan teko ei tuntunut suorittamiselta ollenkaan, mutta väsymys iski heti vauhdin pysähdyttyä. Zzzzz....

Tulsa 

Heräsimme taas sopivasti aamiaiselle ja nautittuamme riittävän määrän muroja, bagelseja, kahvia ja mehua palasimme huoneeseemme suunnittelemaan päivän aktiviteetteja. Olimme aikataulua edellä, joten päätimme pitää kiireettömän päivän paikallisia kauppoja kierrellen. Karttaan merkittiin useampi soitinliike, kirjakauppa ja jopa panttilainaamo. Liikkeelle lähdettiin puoliltapäivin pienen levon jälkeen ja ensimmäisenä suuntasimme läheiseen Drum Worldiin, nimensä mukaisesti rumpuja ja vain rumpuja myyvään puljuun. Säästän tarkemmat tuotefiilistelyt treenikämpälle, mutta mainittakoon palvelun olleen hyvää ja käytettyjen tuotteiden hinnoittelun olevan kohdallaan. Uusien symbaalien hinnat jäivät vähän hampaankoloon, joten mukaan tarttui yksi käytetty symbaali. Drum Worldin jälkeen kaarsimme panttilainaamon pihaan. Kaupassa oli muutama kitara, joita Janne tsekkasi tarkemmin, mutta kaupoille ei päästy kuitenkaan. Seuraavana vuorossa oli suuri kirjakauppa Barnes&Noble. Myymälä oli viihtyisä ja sen yhteydessä oli myös Starbucks, josta nappasin frappuccinon. Nautin kahvin ulkona reilun 30 asteen lämpötilassa muiden selaillessa kirjavalikoimaa sisällä. Ellille tarttui mukaan pari kirjaa, Jutalle ja Jannellekin yhdet. Kirjakauppa sijaitsi ostoskeskusalueella, joten kävimme myös parissa muussa naapuriliikkeessä ja löysimme itsemme lopulta Friday'sistä syömästä.


Tarjoilijamme puhui vahvalla eteläaksentilla ja jokainen lause päättyi "Ya'll". Ymmärtäminen oli siis hitusen hankalaa, mutta mahat saatiin täyteen ja ostosreissua voitiin jatkaa. Ratsasimme vielä lopuksi musiikkikaupan nimeltään simppelisti "Music Store", joka osoittautui varsinaiseksi kultakaivokseksi: Itselleni löysin symbaalin $100 Drum Worldiä edullisemmalla hinnalla ja jonka lopullinen hinta jäi täten puoleen Suomen hinnasta. Avot! Janne osti itselleen ukulelen ja Elli löysi psykedeelisen "spring drumin". Elli ja Jutta ostivat myös pääkallon muotoiset "chicken shaket".


Kun kaupoilla oli hulluteltu, oli aika levähtää Tulsassa vielä hetki ennen Reitin jatkamista. Tähän oli spotattu jo ennalta kehuttu kahvila, Gypsy Coffee. Paikka oli juuri oikeanlainen pieneen loikoiluun ja akkujen latailuun. Otimme jäälattet, Jutalle kelpasi jäätee. Free WiFi hiljensi porukan taas pariksi minuutiksi. Tunnelma välittynee parhaiten kuvan avulla:


Tulsasta jäi muistoksi pienen kaupungin lämmin tunnelma, ihmiset jotka kertovat suu vaahdossa mitä kaikkea Tulsassa voikaan tehdä + kyselyt meidän reissusta ja kotimaasta, sekä hyvät ostokset juuri oikeista, hyvinvalituista kaupoista. Iso peukku! -Täältä tähän-

-Tommi








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti