keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Enkelten kaupunki - director's cut

Mutta mitä tapahtui rohkealle nelikollemme Las Vegasin jälkeen? Miksi blogipostaukset ehtyivät ennenkuin päästiin loppuhuipennukseen, Los Angelesiin? Jäivätkö sankarimme sittenkin koukkuun vedonlyöntiin ja 24h bileisiin? Alkoivatko he rahoittamaan uutta elämäntyyliään jakamalla nakuflaikkuja neonvalojen täyttämillä kaduilla ja pukeutumalla halpoihin Kikki Hiiri-asuihin? Menikö heillä hermot toisiinsa ja tuliko heille loppumatkasta erimielisyyksiä? Kasaantuivatko paineet huippusuositun matkablogin kirjoittamisesta ja hajosiko heidän bändinsä skandaalimaisesti, kuin Spice Girls konsanaan? 

Missä he ovat nyt? Tavoittelemassa unelmiaan Walk of famella vai palanneet juurilleen Heinolaan? Voin kertoa, että he eivät jääneet 4th of Julyn jälkeiseen paluuliikenteeseen Las Vegasista länteen, vaikka se siltä kuulemma tuntuikin. Kuten ehkä rakas lukija jo tiedätkin, arki ja oravanpyörä imaisivat reitittäjämme Suomeen palattuaan mukaansa niin tehokkaasti, etteivät he ehtineetkään koskaan kirjoittaa viikostaan L.A:ssa. Eipä silti hetkeäkään, kun he eivät olisi työmaillaan hikoillessaan muistelleet kaihoisasti ja ihmetellen West Hollywoodia, Disneylandia, merenrantaa ja rusketusraitoja, auton ikkunasta nähtyä Bruce Willisiä, asunnottomien määrää, American Electric Tattoota, maailman parasta Magic hat #9-olutta, Ojai-nimistä pikkukaupunkia, Raffi Jewelersin ystävällisiä kihlasormuskauppiaita, iso-Arskan alkuperäistä Gold's Gymiä, kissanpissalta vienosti tuoksuvaa AirBnb-kämppää uima-altaineen, In-N-Outin "maailman parasta burgeria"/ankeinta kasvispattyä ja TEH animal frieseja, Observatoryn öistä ja upeaa näköalaa sekä niitä viimeisiä Kalifornian kuumia, kiireettömiä lomapäiviä.

He hoitivat roadtripin jälkeistä matkakuumettaan ja eroahdistustaan lähtemällä yhdessä jo marraskuussa 2014 Kööpenhaminaan ja kesällä -15 saatoit törmätä heihin Suomen suosituimmissa kesäkohteissa mm. Turussa, Tampereella, Porissa ja Vaasassa. Mutta, kuten arvata saattaa, sympaattiset pikkuherkut eivät tuntuneet enää missään ison, mahtavan ja kaikkipystyvän Ameriikan serkun jälkeen. Heillä ei siis yksinkertaisesti ollut muuta vaihtoehtoa, kuin alkaa suunnittelemaan uutta kuukauden kestävää Reittiä halki maan, jota Land of the Brave ksi ja Land of the Free ksi kutsutaan. Sillä sitähän ovat sankarimmekin, rohkeita ja vapaita.

To be continued...

Ps. Alla kadonneesta lokikirjasta säästynyt ja revennyt sivu sekä muutama kuva, päiväykset heinäkuussa 2014:




Day one (Tommi)

Matkamme päätepysäkki, Los Angeles, antoi odotuttaa itseään pahasti ruuhkautuneen Interstate 15:n avustuksella. Ajoaikamme tuplaantui, mutta se ei kvartettiamme masentanut. Matkan aikana tutuksi tulleet soittolistat pitivät mielen virkeänä ja äänihuulet ahkerina. Tai laulaminen sujui ainakin kuskilla kiitettävän arvoisesti. Lopulta kaupungin maisemat avautuivat edessämme ja navigaattoriin ruuvattiin tarkka osoite, North Poinsettia, jossa matkan viimeiset seitsemän yötä vietettäisiin.

Lähestymme selkeästi Sunset boulevardia

Asuntomme oli varattu etukäteen Airbnb-sivuston kautta. Tärkeimpinä kriteereinä meillä hinnan lisäksi olivat keskeinen sijainti sekä uima-allas, jotka täyttyivät tässä tapauksessa loistavasti. North Poinsettia on Sunset boulevardin ja Hollywood boulevardin poikkikatu, josta matkaa esim Walk of famelle oli n. 500m. Saavuimme perille illan suussa ja ohjeet asuntoon pääsemiseksi olimme saaneet emännältä jo hyvissä ajoin etukäteen, jotenka auto talliin, kamat kantoon ja asuntoa valtaamaan!

Pikaisen tavararallin ja sänkyjen valinnan jälkeen päätimme lähteä välittömästi tutustumaan West Hollywoodin naapurustoon. Päädyimme kävelemään Sunset boulevardia itään ja vastaan tuli mitä mielenkiintoisimpia ruokapaikkoja - näitä meillä oli onneksi useampi päivä aikaa tsekkailla. Nälkä ei kuitenkaan ollut päällimmäisenä mielessä, vaan reittiläisten oloa helpottaisi nyt vain huurteinen. Jutta toimi kartturina, kun haimme meille sopivinta paikkaa lähistöltä. Kauaa ei West Hollywoodissa tarvinnut mukavaa ravintolaa haeskella ja päädyimmekin The Mercantilen terassille. Tarjoilijanamme toimi boheemi nuori viiksivallu, joka heilutteli viiksiään taustamusiikin tahtiin kertoessaan meille olutvalikoiman helmistä. Saattaa olla, että löysimme uusia lempparioluita juurikin tästä kyseisestä paikasta!



Ravintola piti oviaan auki niin pitkään kuin me terassilla viihdyimme ja lopulta päätimme päästää viiksivallun kotiin ja jatkoimme itsekin takaisin kämpän suuntaan. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin Drumsössä, vaan huomaamattamme kävelimmekin kotikatumme ohi. Onni onnettomuudessa, sillä hetkellisesti eksyttyämme löysimme pari lupaavaa musakauppaa ja päätimme palata mestoille heti seuraavana aamuna. Nyt piti kuitenkin nollata trippimittarit ja painua kämpille lepäilemään. Zzz.



Day 2


Ensimmäisenä hereilläolijana koin velvollisuudekseni etsiä lähimmän ruokakaupan ja tuoda sieltä laumalle murua rinnan alle. Lähin supermarket, Ralph's sattui olemaan viereisessä korttelissa ja sieltä tarttui mukaan sämpylää, särvintä, jugurttia, kahvia ja sen sellaista. Katoimme ja nautimme aamiaisen porukalla ja palasimme siihen mihin eiliseltä jäätiin: Sunset blvd kauppojen kiertely. Kundit otti suunnakseen musiikkikaupat (Sam Ash music store, Guitar Center) ja naiset suuntasivat suureen kenkäkauppaan samaisella kadulla (Off Broadway Shoe Store). Useiden tuntien ja dollareiden jälkeen kokoonnuimme kahvilaan nauttimaan päivästä ja jääkahveista. Tästä jatkettiin vielä legendaariseen levykauppaan, Amoeba Musiciin, josta Janne löysi lisäystä levykokoelmiinsa.


Kuuma sää ajoi porukan myöhemmin kämpille ja altaan reunalle jäähdyttelemään. Pyykkiäkin pestiin viimeistä kertaa, sillä kaikki matkalle pakatut vaatteet eivät kuitenkaan olleet lopulta "disposable"-osastoa, vaan edelleen käyttökelpoista tavaraa.

Pinokkion rantautunut valaskamu


Star Wars myyty


Disneylandin ruuhkaa


WeHon rauhaa


Us, US & Hank the beast




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti